heinäkuu 20, 2016

Mikä on Transcontinental race ja miksi sitä kannattaa seurata?

Miksi Transcontinental racea kannattaa seurata?

Jos et jaksa lukea niin katso tämä video - Transcontinental race 4 minuutissa

Perjantaina 29.7. lähtee Geraardsbergenistä, Belgiasta, matkaan lähes 300 pyöräilijää.  Noin 200 ajaa yksin ja vajaa 100 pareittain. Suuntana on Çanakkale Turkissa. Vähintään 3800 kilometrin reitillä on neljä kontrollipistettä, mutta muuten kaikki suunnittelevat ja ajavat reittinsä omatoimisesti. Osallistujat eivät saa auttaa toisiaan – pois lukien parit -, ja he saavat huoltaa vain kaikille saatavilla olevissa paikoissa, kuten kaupoissa ja hotelleissa. Kello käy 24/7 eli pyöräilijät joutuvat miettimään tarkasti jokaista taukoaan, koska se on aikaa poissa satulasta. Samoin he joutuvat itse navigoimaan ja päättämään, mitä tehdä yllättävissä tilanteissa.

9565920112_cb6333af45_o

Transcontinental on totta

Yleisölle parasta antia on katsoa, miten pyöräilijät suorituvat itselleen vieraissa paikoissa, miten ja millaisia taukoja he pitävät ja millaisilla välineillä he ajavat. Miksi se on kiinnostavaa? Koska periaatteessa vastaavia tilanteita tulee vastaan kenelle tahansa pyörällä liikkuvalle. Transcontinental race ehkä vie äärimmilleen sen, mitä pyörällä voi tehdä, mutta päivien rutiinit ovat asioita, joita tulee vastaan kenelle tahansa pyörällä matkustavalle. Osallistujat ovat käytännössä yksin omatoimisella pyörämatkalla Euroopan halki. Tuhannet silmät seuraavat tätä matkaa kotisohvilta. Siellä on hyvä miettiä, mitä itse tekisi tuossa samassa tilanteessa?

Se ei ole helppoa – kenellekään

Matkaan lähtee hyvin sekalainen joukko pyöräilijöitä. On ensikertalaisia, on veteraaneja, on miehiä, on naisia, nuorimmat parikymppisiä, vanhimmat kuusikymppisiä. Matka vaatii paitsi huolellista valmistautumista myös onnistunutta toteutusta. Viime vuonna 200 matkaan lähteneestä alle 30 oli perillä ennen päätöstilaisuutta ja alle puolet ylipäätään pääsi maaliin. Päivämatkat ovat nopeimmilla lähes 400 kilometriä ja lopuillakin yli 250 kilometriä.

Eikä se oli helppoa myöskään kalustolle. Pyörän ylläpito ja varusteiden kesto matkan aikana ovat vielä oma lukunsa. Välineissä joutuu tekemään kompromisseja painon, huollettavuuden, helppouden ja esimerkiksi vedenpitävyyden kanssa. Tämä korostuu erityisesti sähkölaitteiden, kuten navigaattorien ja kännyköiden, kanssa.

Lue myös Poljennon kirjoitukset viime vuoden tapahtumasta. Transcontinental Race – internetajan pyöräilytapahtuma ja Transcontinental Race 2015: Pitkän päivän matka.

Screen Shot 2016-07-18 at 00.19.32-arrow

 

Reitti ja kontrollipaikat

Lähtö Muur van Geraardsbergen, Belgia

Vuonna 2015 lähtö oli Muurin päältä ja kisa alkoi, kun oltiin päästy nousun alkuun

Kello 22 ajetaan ensin neutraalikierros Flanderin ympäriajosta tutun Muur van Geraardsbergenin yli. Sitten Muurille noustaan uudestaan niin, että kilpailu on jo käynnissä ja sen jälkeen kaikki suunnistavatkin jo itse.

Matka ensimmäiselle kontrollille tulee olemaan suoraviivainen. Reittivalintoja voi tehdä lähinnä siinä, haluaako ajaa pitkin jokivarsia vai suorempaa reittiä kumpuilevassa maastossa.

1. kontrolli Puy de Dôme, Ranska  (650-700 kilometriä lähdöstä)

Ensimmäiseksi kaikki ajavat Ranskan keskiosiin Clermont-Ferrandiin, josta noustaan vanhan tulivuoren, Puy de Dômen, juurelle. Tiet tulivuorelle on suljettu, mutta vuoren juurellekin nousumetrejä kertyy noin 700. (Reitti)

Matkalla toiselle kontrollille Sveitsiin on paljon vaihtoehtoja. Reittivalinnat vastaavat lähinnä ajajien omia mieltymyksiä. Tarjolla on nopeaa ja tasaista reittiä pohjoisesta Pontarlierin kautta. Suorempaa reittiä Geneven kautta joutuu ajamaan enemmän mäkiä ja läpi tiheästi asuttujen kaupunkien. Etelän reitti, esimerkiksi Albertvillen kautta, on vaativin. Nousumetrejä kertyy lähes kaksinkertaisesti pohjoiseen verrattuna, mutta reitti välttää monia ruuhkaisia alueita. Vuorelle nousu voi olla raskasta, mutta todellinen kilometrinopeus silti korkeampi kuin kaupunkiliikenteessä ja eksymisriski on pieni.

2. kontrolli Grindelwald, Sveitsi (1200-1400 kilometriä lähdöstä)

Toisena kontrollina ajetaan kolmen vuoren yli Sveitsissä. Lähtö on Grindelwaldista ja siitä edetään 70 kilometriä eteen ja kolme ylöspäin Rhone-joen alkulähteille. Viimeisenä ajetaan Furkapassiin, joka on tuttu muun muassa Bond-elokuvasta Goldfinger.  (Reitti)

Useimpien reittivalinta Furkapassin jälkeen on kohti Meranon laaksoa ja vaihtelua nähdään vain siinä, minkä solan valitsee ennen Fuorn Passia ja laskua Meranoon. Tarjolla on Julier Pass, Flüela Pass ja Albula Pass. Sekä pohjoinen että eteläinen reitti ovat selvästi Meranoa pidempiä, mutta erilaisia luovia ratkaisuja nähdään varmasti. Allegheen voisi ajaa vaikka Po-joen laakson tai Innsbruckin kautta.

Fuorn pass ja lasku Meranon laaksoon vuoden 2014 Transcontinental racessa.

3. kontrolli Passo di Giau, Italia (1800-2000 kilometriä lähdöstä)

Kolmas kontrolli alkaa Alleghesta ja nousua Passo di Giaulle kertyy puolitoista kilometriä. (Reitti)

Giaun jälkeen alkaa reittivalintojen osalta kiinnostavampi osuus. Alussa reitit kulkevat joko Triesten tai Ljubljanan kautta ja sen jälkeen lähestytään Sarajevoa todennäköisesti koko Bosnia-Hertsegovinan leveydeltä. Monet seurailevat Kroatian rannikkoa ja kääntyvät itään vasta Mostarissa. Kaikilla reiteillä on tarjolla alppinousujen veroisia mäkiä sekä kompromisseja teiden kunnon ja ruuhkaisuuden välillä. Balkanin teiden laadun tarkistus kotikonstein on erityisen vaikeaa, koska monilta alueilta ei esimerkiksi ole Street viewiä ja Strava heatmap ei erottele maasto- ja maantiepyöräilyreittejä.

20495385145_cc65666063_kTodennäköisesti kaikki lähestyvät Durmitoria pohjoisesta Piva-joen vartta pitkin.

4. kontrollia Durmitor, Montenegro (2700-3000 kilometriä lähdöstä)

Viimeinen kontrolli ennen maalia on Durmitorin kansallispuisto Montenegron pohjoisosassa. (Reitti)

Maalia lähestyttäessä reittivalinnoissa on luvassa eniten hajontaa. Pohjoinen reitti kulkee Serbian ja Bulgarian kautta. Se on todennäköisesti helpoin vaihtoehto. Suorin ja nopein reitti kulkee Kosovon ja Makedonian kautta Kreikkaan. Albanian kautta kulkeva eteläinen reitti vähän mäkisempi ja pidempi, mutta sieltäkin joku ajanee.

14877093547_6734d5e672_kUseimpien reitti maaliin tulee olemaan Kreikasta D110 tietä Kesaniin.

Maali Çanakkale, Turkki (3800-4100 kilometriä lähdöstä)

Maali on nyt ensimmäistä kertaa Aasian puolella Çanakkalessa Dardanellien salmen rannalla. Ensimmäisillä kolmella kerralla maali oli Istanbulissa Rumeli Hisarin linnoituksessa. Tällä kertaa maalipaikka on lähellä historiallista Troijaa.

 Muistutus tapahtuman säännöistä: On ajajien omalla vastuulla olla hyödyntämättä yksityisesti saatuja tietoja. Kaikenlaiset vihjeet, jotka voisivat vaikuttaa ajajan suoritukseen, on kielletty. Vaikka ajajat voivat itse selvittää esimerkiksi majoitusvaihtoehtoja ja säätietoja, niin heidän pitää selvittää ne itse. Kannustaminen ja kysymykset ajajille ovat kuitenkin sallittuja ja jopa suotavia.

Miten Transcontinental racea seurataan?

Kaikilla osallistujilla on Spot-sateliittiseurantalaite, jolla lähes reaaliaikainen tilanne päivittyy tapahtumasivulle. Laite toimii periaatteessa kaikkialla, koska se ei ole sidoksissa kännykkäverkon kuuluvuuteen. Se on hyvin pihi virrankäytön suhteen ja pärjää tällaisessa käytössä noin viikon yksillä paristoilla. Se lähettää tietoa mahdollisimman harvoin ja vain kiihtyvyysanturin havaitessa liikettä. Parempaakaan ei tällä hetkellä ole tarjolla, joten näillä mennään. Ei kannata hätääntyä vaikka jonkun sijanti ei päivittyisi moneen tuntiin.

Esimakua saa vuoden 2013, 2014 ja 2015 sivuilta.

Seuraavassa pari vinkkiä Trackleadersin tietojen tulkintaan.

Screen Shot 2016-07-17 at 23.36.02Oletuksena sivulla näkyy tämän hetken kokonaistilanne. Yksittäisen ajajan tietoihin pääsee klikkaamalla numeroa kartalla tai valitsemalla nimen oikealla olevasta listasta.

Screen Shot 2016-07-17 at 23.36.13Vasemmassa alakulmassa on replay-nappi, jolla voi pikakelata tapahtumaa ja tutkia tarkemmin miten nykytilanteeseen päädyttiin.

Screen Shot 2016-07-18 at 01.23.36Pikakelauksen lisäksi voi myös tarkastella kaikkien ajajien reittejä kerralla. Oikeasta laidasta löytyy Map Layers/All Rider Tracks -valinta.

Screen Shot 2016-07-18 at 01.23.06Ylhäältä löytyy myös ”Leaderboard”, josta näkee tilanteen kontrolleilla. Eri reittivalinnoista johtuen tilannetta kontrollien välillä ei voi kunnolla mitata.

Screen Shot 2016-07-17 at 23.34.27Ajajan sivulta näkee reitin ja voi katsoa tarkemmin, mitä matkalla on tapahtunut. Jokaisessa pisteessä näkee ajajan senhetkisen nopeuden. Näytetty nopeus on aina alhaisempi kuin todellinen ajonopeus, koska Trackleaders laskee suoria viivoja ja laskee ilmoitettuun nopeuteen mukaan myös lyhyet tauot.

Screen Shot 2016-07-17 at 23.33.39Keltaiset ”Pause” merkit (ja vihreät teltat) merkitsevät taukoja.

Screen Shot 2016-07-17 at 23.40.42Ajajan sivun alalaidassa on kuvaajat nopeus/kilometri ja nopeus/aika. Etenkin nopeus/aika on kiinnostava, koska sieltä näkee parhaiten, miten usein ja miten pitkiä taukoja ajaja on pitänyt.

Viralliset hashtagit

#TcrNo4 Twitterissä, Instagramissa, Facebookissa ja tiesmissä.

Lisäksi osallistujia suositellaan käyttämään omissa viesteissä #TcrNo4Sxxx (xxx = osallistumisnumero) tunnistetta.

Lisäksi tapahtumasta keskustellaan ainakin Facebook-ryhmässä ja Fillarifoorumilla.

Suomalaiset osallistujat

Mikko Mäkipää, nro 44, Twitter
Samuli Mäkine, nro 84, Instagram

Kiinnostavaa seurattavaa

  • Reittivalinnat
  • Ajon rytmitys, nukkumisen säännöllisyys
  • Taukojen kesto
  • Taukojen laatu eli kuka majoittuu ulkona ja kuka hotelleissa
  • Kaikkea voi tapahtua ja yleensä kaikkea myös tapahtuu – kannattaa seurata myös some-keskusteluja

Google Street view

Google mapsin Street viewillä pääsee katsomaan yleensä postilaatikon tarkkuudella, missä ajajat ovat ajaneet ja pitäneet taukojaan. Se toimii useimmissa maissa ja lopuistakin on yleensä tarjolla kuvia teiden varsilta.

Eipä sitten muuta kuin kartat käteen ja popparit kulhoon. Lähtö on 29.7. kello 23 Suomen aikaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>